© 2018 South-Eastern Finland University of Applied Sciences

NELI - North European Logistics Institute

Cooperation partners:

Alla olevat tulokset on koottu projektissa tuotetusta työkirjasta. Lisätietoja tuloksista ja koko työkirjaa voi tiedustella tämän projektin fasilitaattorilta.

 

RATKAISU

Logistiikkaverstas antoi sivuillaan oheisen kuvauksen projektista:
”Projekti antaa vapaat kädet pohtia logistiikkakeskuksen tulevaisuutta kasvun, kehityksen ja rahtivirtojen osalta.

 

  • Millaista oheisliiketoimintaa uusi terminaali valmistuessaan voi synnyttää?

  • Minkälaisia tuotteita, joita Kouvolan läpi ei vielä kulje, voidaan uuden terminaalin myötä kuljettaa?

  • Mitä muuta uutta intermodaaliterminaali toteutuessaan voi luoda alueelle?

  • Onko vuonna 2050 näkyvissä terminaalin läpi kulkevien rahtivirtojen määrän kasvua?

  • Kuinka vakaalla pohjalla intermodaaliterminaalin tulevaisuus on?”

 

Jo projektin alussa totesimme vuoteen 2050 olevan pitkä aika, joten päätimme tutkia oheisliiketoimintaa nykyisten läpimurtojen pohjalta. Esimerkiksi verkkokauppayhtiö Amazon käyttää varastoissaan hyllynkuljetusrobotteja ja on kokeillut tilausten suorittamista lennokeilla. Logistiikkarobotiikasta ryhmä nosti esille myös Uberin Otto-rekan ja useita rekkavalmistajia, jotka ovat osallistuneet mm. Rotterdamin testiajoihin. Suomalaisena esimerkkinä ilman kuljettajaa liikkuvien autojen testiajoista nousi esille Aurora Snowbox -projekti Lapissa.

 

Logistiikkakeskuksen sisällä tapahtuvista ratkaisuista esille nousi Internet of Things eli esineiden/asioiden internet, jossa yhä useampi esine on yhteydessä toisiinsa. Internet of Things mahdollistaa esimerkiksi varastoalueen ja tavaroiden liikkeen tarkemman seurannan, minkä ansiosta pystytään myös välittämään yrityksille ja asiakkaille yksityiskohtaisempaa tietoa. Useasti projektin aikana huomioitu Kinnon lohkoketjuteknologiaprojekti IBM:n kanssa voisi toimia esimerkiksi vähentää tullipapereiden määrää lohkoketjun varmentaessa kuljettajan ja auton olevan juuri ne, joiden kuuluukin hoitaa kuljetus. Kyberturvallisuus huomioitiin tärkeänä asiana logistiikkakeskuksen merkittävyyden vuoksi niin Euroopan unionin sisällä kuin logistisena solmukohtana.

 

Vaikka logistiikkakeskuksessa voi olla täysautomaattisia varastoja, jotka hoitavat tavaroiden käsittelyn ihmisen välillä, on syytä muistaa, että myös ihmisen kanssa yhteistyötä tekevien robottien eli cobotien määrä kasvaa. Coboteista tunnetuimpia esimerkkejä ovat Rethink Roboticsin Baxter ja Sawyer sekä ABB:n YuMi. 3D-tulostamisen myötä terminaalin läpi kulkevat tuotteet siirtynevät enemmän tietystä mallista yksilöityihin tuotteisiin ja tuotteiden raaka-aineisiin. Vaarallisten raaka-aineiden käsittely onnistuu myös robottien myötä helpommin. Itse raideliikenteestä puhuttaessa huomioitiin raideliikenteen automaation/robotisaation vähäinen ”mediaseksikkyys” (ellei kyseessä ole hyperloop), vaikka esimerkiksi Saksassa Siemens kehittää alaa ja Suomessa VR on kehittänyt konenäköä tarvitsevia ratkaisuja.

 

Logistiikkakeskus voi tuoda Kouvolaan uutta pöhinää ja tulevaisuudenuskoa sekä kääntää negatiivisia tilastoja positiiviseksi. Kahteen viimeiseen kysymykseen ei ole suoraa vastausta. Trendin mukaisesti rahtivirtojen määrässä on kasvua, ja Aasian maiden talouden sekä maailman asukasluvun kasvaessa, rahtivirtojen voisi odottaa kasvavan. Kuitenkin samalla on nähtävä teknologisen murroksen aiheuttama muutos 3D-tulostamisen ja muiden innovaatioiden, kuten kiertotalouden myötä. Varmuuden vuoksi logistiikkakeskuksen tulisi olla mahdollisimman joustava ja muutoskykyinen, Kouvolan maailmalla pienen asukasluvun ja Suomen teknologiaosaamisen auttamana.

 

Projekti tuotti toimeksiantajalle yhden monista tulevaisuuden näkymistä vuoteen 2050. Pääasiallisesti projekti toi lisätietoa jo nyt olemassa olevista innovaatioista logistiikka-alalla ja niiden laajentamisesta isompaan mittakaavaan. Lisäksi tuloksena oli myös erilaisia tilastoja ja koosteita nykytilanteesta Powerpoint-esitysten muodossa.

 

RATKAISUN KÄYTETTÄVYYS, TEHOKKUUS JA HYÖDYLLISYYS

Projekti oli aluksi paljon laajempi kuin nyt, mutta kuitenkin päätavoite tulevaisuuden kuvasta saavutettiin. Projektin henkilökunnan vähetessä ja tavoitteiden uudelleen määritellessä myös mahdollinen keskittyminen vääriin asioihin pieneni. Ehdottomasti projektin pohjalta kannattaa tehdä logistiikkakeskukseen asettuvien yritysten kohdalla yhteistyötä, jotta voidaan selvittää samalla heidän toiveensa keskuksen kehittyessä. Lisäajalla ja/tai resursseilla ratkaisusta olisi saatu syvällisempi ja vaihtoehtoisia skenaarioita sisältävä.

 

OPPIMISKOKEMUKSET

Tiimin sisäinen kommunikointi alkoi hyvin, mutta heikkeni projektin mittaan. Tapaamisissa yhteyttä toimeksiantajien ja fasilitaattoreihin pidettiin vaikka yhden hengen voimin. Yhteydenpitoa parannettaisiin tekemällä jo ensimmäisessä tapaamisessa selkeä toimintasuunnitelma. Työskentelytavoissa hyödynnettiin todella äärimmäistä lean-tyyliä. Seuraaviin projekteihin parannettavaa esimerkiksi aikatauluttamisesta ja vastuiden jakamisesta. Suurin apu oli ryhmän avoimesta mielestä projektin ajatuksia kohtaan. Suurin haaste oli projektin eksyminen hetkeksi kuvainnolliselle ulapalle, josta se kuitenkin saatiin hinattua jotenkuten satamaan.

Veijo Tikka

Tarkemmat lopputulokset ja lisätiedot:

jonne.holmen@xamk.fi

Blogit - Lentäviä kontteja Kouvolassa vuonna 2050?

October 21, 2016

Viime viikolla Logistiikkaverstaan blogissa oli Kymenlaakson Jätteen projektiryhmän alkukuulumiset ja esittely. Tällä kertaa on vuorossa Kouvola Innovationin (Kinno) ”Projekti 1”-ryhmän terveiset. Logistiikkakeskuksen tulevaisuutta käsittelevä projekti lähti liikkeelle First Touch Eventissä maanantaina 10.10., jolloin pääsimme tutustumaan paremmin ryhmän muihin jäseniin, toisiin projekteihin ja tavoitteisiin.

Ryhmämme koostuu e...

Please reload